Ennen kansakoulua opetus oli kirkon vastuulla. Lukkarinkoulut, lukukinkerit, pyhäkoulut ja kiertokoulut vastasivat lukutaidon levittämisestä. Vuonna 1871 tuomiorovasti Borgin kehotuksesta Pulkkilaan perustettu pyhäkoulu toimi tärkeänä alkeisopetuksen muotona 1900-luvun alkuun saakka. Kiertokoulu aloitettiin Pulkkilassa vuonna 1874, kun kuntakokous päätti palkata opettajan viinaverorahoilla. Päätös ei ollut yksimielinen, mutta ensimmäinen opettaja Adolf F. Gutzen aloitti työnsä.
Pulkkilalainen säätyvaltiopäivämies, kirjailija Pentti Haanpään isoisä Juho Haanpää, oli vannoutunut koulupakon kannattaja. Kansakoulun perustaminen kohtasi aluksi vastustusta. Osa kuntalaisista pelkäsi koulun kasvattavan “työtävieroksuvia herroja”. Nuoret isännät ja säätyläiset olivat edistyksellisiä asenteiltaan ja kannattivat innokkaasti kuntalaisten sivistämispyrkimyksiä. Vuonna 1890 kansakoulu aloitti toimintansa vuokratiloissa. Tästä alkoi kunnallinen koululaitos.
Oulun Ilmoituslehti 27.2.1889
Yksityisten perustama Koiwiston kansakoulu Pulkkilassa. Wiime numerossa mainittiin lyhyesti, että kouluylihallitus on ehdottanut waltioapua 800 m. wuosittain yksityisten perustamalle kansakoululle Pulkkilan kunnassa. Tästä kansakoulusta olemme nyt tilaisuudessa antamaan seuraawia tietoja: Kansakoulu, joka sijaitsee Koiwiston tilalla Pulkkilan kirkonkylässä, awattiin wiime tammikuun 10 p:nä 15 poikaja 17 tyttöoppilaalla. Koulun perustajat owat maanwiljeliät Kustaa Terwonen, Juho ja Leonard Mustonen. Koulun kannattamiseksi owat mainitut henkilöt, ainakin wuodeksi, sitoutuneet antamaan maksuttomasti opetushuoneen, käsityöhuoneen, opettajalle 3 asunhuonetta, keittiön, eteisen ja muut tarpeelliset ulkohuoneet sekä opettajalle 2 mittatynnyrinalaa peltoa, kahden lehmän heinämaan, wapaan walon ja polttopuut kouluun sekä opettajan huoneisin. Wielä owat koulun perustajat kustantaneet koulun opetus-wälikappaleet sekä yli 100 markan arwosta oppikirjoja ja koulutarpeita köyhille oppilaille.
Talokkaat wastustawat itsepäisesti koulua eiwätkä pane lapsiaan kouluun. 32 oppilaasta on ainoastaan 5 talollisten lapsia, muut owat warattomain huonekuntalaisten ja kerjäläisten lapsia. Kun kuntalaiset eiwät suosi koulua, waan päinwastoin tekewät sille jyrkkää wastarintaa, niin ei liene kunnalta toiwomistakaan apua koulun kannattamiseksi ainakin nykyoloissa. Sitä kauniimman kiitoksen ansaitsewat ne henkilöt, jotka huolimatta enemmistön wastustamisesta, owat omin neuwoin koulun kuntaan perustaneet ja uhraawat työnsä sekä tawaransa walistuksen lewittämiseksi kansaan. Yksityisille käynee kumminkin raskaaksi ja kentiesi mahdottomaksi ajan pitkään omin awuin koulua kustantaa, ellei kunta myöskin taiwu osaa ottamaan koulun kannattamiseen. Kunnalla on säästössä wiinawerorahoja 2,600 markkaa. Eiköhän kuntaa woitaisi pakoittaa näitä waroja käyttämään koulun kannattamiseen?
Kyläkoulut
Pulkkila jaettiin koulupiireihin vuonna 1899. Kirkonkylän, Laakkolan, Latvan ja Jylhänrannan piirit muodostivat rungon koulutoimelle.
Monet koulut aloittivat vaatimattomissa oloissa vuokratiloissa. Laakkola, Vorna, Hyvärilä ja Raatteen koulu kokivat kaikki rakennuskiistoja, talousvaikeuksia ja kuntalaisten vetoomuksia.
Hyvärilän koululla oma rakennus saatiin vasta vuonna 1954 yli 20 vuoden vuokrakauden jälkeen. Laakkolan koulu puolestaan pelastui lakkautukselta kyläläisten sitkeän vastarinnan ansiosta.
1900-luvun alun kouluvihamielisyys muuttui nopeasti koulukiihkoksi. Sivukylät kilpailivat omasta koulustaan.
Oppivelvollisuus
Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki teki koulunkäynnistä pakollista. Alakansakoulut syrjäyttivät kiertokoulun.
Vuonna 1930 Pulkkilassa oli kuusi kansakoulua ja kaksi alakoulua. Oppilaita oli 155 ja opettajia kahdeksan. Koulutoimen osuus kunnan menoista oli vuonna 1926 peräti 65 %.
1930-luvun lama hidasti kehitystä. Pula-aika vaikutti koulutarvikkeisiin, ruokailuun ja rakennushankkeisiin. Silti koulut pysyivät toiminnassa.
Kouluun kulettiin jalan, kirjalaukku olalla. Vaatteesta tehtyjä ne oli, laukku ja hihna. Lukukirja, laskuoppi oli ainakin ja vihkoja kans. Minä olin kehno-oppinen, numerot oli pieniä, nelosia ja oisko joku kuutonen. Mieluista ei tainnu ollu mikkään aine. Alakoulu lie ollu Rissalassa, sitten kulettiin oikialla koululla. Keväällä kuluku oli vaikiaa, hyyhmää oli kahlata asti. Joskus jäin Kiukaalle yöksi, kun ei jaksanu kotia asti.
Pietiläinen oli hyvä opettaja, pani meitä kuriin. Luokassa oli paljo oppilaita. Oli siellä toinenki opettaja, naisopettaja Keränen Oulaisista. Pietiläiset asuivat jo Hietalassa. Rouva oli keittäjä, pienonen ihminen. Hän teki hyvää hernekeittoa, pani paljo Amerikan sian läskiä, jossa ei ollu mitään muuta kuin suolapinta ja läskiä loput. Voileivät vietiin omat.
Joku kanteli kerran Pietiläis-opettajalle, kun olin tupakkia polttanu. Sehän otti puhutteluun. Sanoin, että eikö se sillä tuu autetuksi, kun lopettaa. Niin sovittiin. Opettaja tarjosi tupakkaa joskus isompana, mutta enhän minä ottanu. Sanoin: ”Vaan sehän oli puhe, ettei polteta.” Ei se tupakka kyllä mulle passannukkaa, pää tuli kipiäksi ja teki pahhaa.
Koulunkäynti oli välillä ankeaa. On jäänyt mieleen erään tytön koulunkäynti. Matkaa oli yli 6 km sieltä Honkaperältä, oli niin resuset kengät, että sukka näkyi, ja kovalla pakkasella tuli tänne kylälle. Ja kyllä se useinkin aina tunnin myöhästyi koulusta, mutta ei se opettaja koskaan moittinut, hyvä että oli kuitenkin tullut kouluun. Ei ollut talvella aurattua tietäkään, mitään autoja ei kulkenut. Hyvärilästä asti käytiin täällä koulussa.
Ei ne häävit ollu mullakaan kamppeet, ku Kaskeperältä kuljin, täti laittoi semmosen villaröijyn minun päälle, se oli kyllä topattu. Kaverit käski riisua sen pois ennen kuin tultiin kouluun. Piti vähän ilkeyttä tehdä, toisten kehotuksesta se pantiin piiloon, ja sitten ku lähettiin koulusta kotiin, niin nakattiin taas päälle.
Keskuskoulun aika
1950-luvulla oppilasmäärät kasvoivat. Tilanahtaus vaivasi useita kouluja. Ratkaisuksi rakennettiin keskuskoulu, joka valmistui vuonna 1956 ja oli aikansa modernein julkinen rakennus Pulkkilassa. Samoihin aikoihin perustettiin kaksivuotinen kansalaiskoulu eli ammatillinen päiväjatkokoulu (1956). Se toimi vuoteen 1973 saakka, jolloin se sulautui peruskoulun yläasteeseen.
Keskikoulu ja lukio
Kunnallinen keskikoulu aloitti vuonna 1956 yhteistyössä Piippolan ja Pyhännän kanssa. Lukio perustettiin Pulkkilaan vuonna 1965. Uusi lukiorakennus valmistui vuonna 1970.
Peruskoulujärjestelmään siirryttiin 1.8.1973. Pulkkila kuului Oulu IV -toimeenpanoalueeseen. Keskuskoulua jouduttiin laajentamaan yhteisen yläasteen vuoksi. Pulkkilan kunta vastasi rakentamisesta. Laajennusosa 2525 neliömetriä valmistui vuoden 1974 alussa. Yläaste toimi kolmen kunnan yhteisenä vuoteen 1987, jolloin Pyhäntä perusti oman yläasteen.
Oppilashuolto
Pulkkilassa kouluruokailua tuettiin jo vuodesta 1907. Vuoden 1943 laki maksuttomasta kouluateriasta teki Suomesta kouluruokailun edelläkävijän.
Vaateavustuksia ja kyytiavustuksia maksettiin pitkien koulumatkojen vuoksi. Vuonna 1949 sattui Pulkkilassa erikoinen tapaus, kun UNICEFilta saatu laardi myytiin ennen kuin se ehti kouluille.
Asuntolatoiminta tuli tarpeen erityisesti syrjäisten alueiden lasten kohdalla. Ensimmäiset oppilaat majoittuivat yksityiskodeissa. Asuntolatoiminta alkoi 1956 keskikoulun yhteydessä ja päättyi 1964 kuljetusjärjestelmän tehostuessa. Toimintaa hoitivat Ågrenin sisarukset Anna ja Ulla.
Terveydenhoito Pulkkilassa kehittyi hitaasti. 1800-luvun lopulla hygienia oli huonoa, ja kulkutaudit yleisiä. Vuonna 1906 koulu pyysi piirilääkäriä tarkastamaan oppilaiden terveydentilan. Kouluterveydenhuolto käynnistyi järjestelmällisesti vuonna 1923. Hammashoito alkoi vuonna 1956 ja vakiintui 1970-luvulla.
Keskittämisen ja lakkautusten aika
1960-luvun muuttoliike ja pienenevät perhekoot vähensivät oppilasmääriä. Useita kyläkouluja lakkautettiin. Raatteen, Latvan ja Jylhänrannan koulut jäivät historiaan. Laakkolan ja Hyvärilän koulut säilyivät aktiivisen kylätoiminnan ansiosta.
Koululaitos 1980-luvulla
Vuonna 1989 oppilaskohtaiset kustannukset olivat 11 327 markkaa, josta valtionosuus kattoi 6 088 markkaa. Pienet oppilasmäärät tekivät kyläkouluista kalliita, mutta koulut säilyivät.
Aikajana
1730-luku – Lukkarinkoulu aloitettiin Pulkkilassa
1763 – Rippikoulu pakolliseksi
1871 – Pyhäkoulut aloitettiin Pulkkilassa
1874 – Kiertokoulu perustetaan Pulkkilaan
1890 – Ensimmäinen kansakoulu aloittaa
1899 – Koulupiirijako vahvistetaan
1921 – Oppivelvollisuuslaki
1930 – Pulkkilassa 8 koulua, 155 oppilasta ja 8 opettajaa
1956 – Keskuskoulu ja kansalaiskoulu
1965 – Lukio perustetaan
1970 – Uusi lukiorakennus
1973 – Peruskouluun siirtyminen
1987 – Pyhäntä perustaa oman yläasteen
1989 – Oppilaskohtainen kustannus 11 327 mk